26.3.2012

Satuilua

Näen unta.

Toden rajamailla häilyn, väistyn
tieltä maailman sääntöjen, kääntelen
tyynyjä ja näen unta.

Unessa kohtaan metsässä suden, puen
sen punahilkan nuttuun ja tuttuun
mökkiin saattelen.

Käännän kylkeä.

Avaan sudelle mökin oven, koen
kotoisan näyn, kun saapasjalkakissa ja Ihmemaan Liisa
syövät toisiaan shakkilaudalla.

Mummu heittää päältään peiton, keiton
sylkäisee suden päälle ja tälle
kiroaa karvaasti.

Kiristelen hampaita.

Susi hurjistuu ja kiihdyttää laukkaan, haukkaan
Mummun tarjoamaa omenaa ja nopeaa
syöksyä putoan kaninkoloon.

Herään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti