Olettekos kuulleet siitä miehestä, jolla on kauniit viikset? Ne ovat kuin enkelin siivet, kuin kotkan höyhenet, ja niillä voi lentää ajatuksissa. Kun puhtaan valkoinen taivas ripottelee itsensä meidän niskaamme, mies lainaa enkelinsiipikotkanhöyhenviiksensä minulle. Minä en oikeastaan pidä viiksistä, sillä enkelit lainaavat niitä vain rumille miehille. Näihin viiksiin kuitenkin hullaannuin. Ripustin viikset vessanoveen ja nukuin niiden vieressä. En minä muuta siitä miehestä tarvitse; minä lensin yöt ja nukuin päivät. Vessanoven vieressä kehräsin kuin pieni kissa. Mies vaati viiksensä takaisin, mutta minäpä en antanut! Kukas kissan viiksillä kutittelisi, ellei kissa itse? Olettekos kuulleet siitä miehestä, jolla on kauniit viikset?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti